Teoriatausta

Tämä sivusto ja e-oppimateriaali on perusopetukseen suunnattu kokonaisuus, jolla pyritään kehittämään kestävämpää elämäntapaa materiaalitajun ja ympäristökasvatuksen keinoin. Sivusto toteutettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kurssilla Opettaja työnsä tutkijana, joka on osa opettajan pedagogisia opintoja.

Joy A. Palmer on lähestynyt ympäristökasvatusta kolmijaon kautta, jonka mukaan muodostimme Internet-sivujen rakenteen. Sivuillamme on kolme pääteemaa, johon sisällöt on jaettu: ympäristöstä, ympäristössä ja ympäristön puolesta. Lähteenä tälle teoreettiselle lähestymistavalle käytimme kirjaa Ympäristökasvatus (Cantell, Aarnio-Linnanvuori & Tani 2020, PS-kustannus, s. 177-178).

Ympäristökasvatuksessa on pohjimmiltaan kyse voimaantumisesta ja henkilökohtaisten ympäristömerkitysten muodostumisesta (Cantell, Aarnio-Linnanvuori & Tani, 2020). Matkalla kohti kestävämpää elämäntapaa, fyysisessä ympäristössä, oppilaat oppivat toiminnan ja kokemusten avulla. Ympäristöstä oppiminen puolestaan edellyttää sitä, että ympäristön tilasta huolestutaan ja motivoidutaan hankkimaan tietoja. Toiminta ympäristön puolesta konkretisoituu tekoina ympäristön hyväksi. Jokaisen pääteemamme alla on osiot erikseen oppilaille ja opettajille, joista löytyy tehtäviä ohjeistuksineen. Jaolla pyrimme helppokäyttöisyyteen molemmille käyttäjäkunnille.

Materiaalitaju on uusi käsite, joka korostaa ymmärrystä kuluttajan suhteesta materiaaliin osana kestävää kulutusta. Materiaalitajussa korostetaan hetkellistä, suhteellista, avointa ja eläväistä luonnetta, joka materiaalivuorovaikutukseen liittyy (Janhonen, Mattila, Mesiranta, Kouhia, Autio & Närvänen, 2020, s. 4). Janhonen ym. (2020, s. 6) määrittelevät materiaalitajun (material sense) neljän ulottuvuuden kautta, jotka ovat tilanteisuus, ajallisuus, eloisuus ja kehollisuus. Materiaalitaju on jatkuvaa oppimista siitä, miten voi hyödyntää omia tietoja ja taitoja eri tilanteissa vuorovaikutteisesti materiaalin kanssa. Oman itsensä ja materiaalin välisen vastavuoroisuusuuden ymmärtäminen mahdollistaa tietoisten ja kestävämpien valintojen tekemisen (Janhonen ym., 2020, s. 7). Tätä teoreettista taustaa vasten kehitimme tämän nettisivuston tehtävät, joiden kautta pyrimme kehittämään materiaalitajun syntymistä. Kuluttajan ja materian vastavuoroisuutta käsittelemme erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä pohdintatehtävissä, alkuperäisväestöjen perinnetietoon liittyvässä tehtävässä, sekä kouluaktivismi-tehtävässä. Kouluaktivismi-tehtävä ja kierrätysmateriaalia hyödyntävät tehtävät mahdollistavat myös aktiivisemman ja käytännöllisemmän toteutuksen. Oppilaat voivat myös kerätä kierrätysmateriaaleja itse tai opettajan johdolla oppituntien aikana, esim. yhdistäen vierailun kierrätyskeskukseen osaksi oppimiskokonaisuutta.

Peruskoulussa ympäristökasvatus ei ole yksin yhden oppiaineen vastuulla, vaan sitä toteutetaan monialaisesti oppiainerajoja rikkoen (Cantell, Aarnio-Linnanvuori & Tani, 2020, s. 122). Ympäristökasvatus sisältyy mm. myös käsityönopetukseen, mutta sitä voi laajentaa myös laaja-alaisiin ja monialaisiin kokonaisuuksiin. Kestävä elämäntapa materiaalisen ympäristön tuntemisen kautta on mainittu käsityöoppiaineen tavoitteena vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014, s. 146). Väänänen ja Pöllänen (2021, s. 93) puhuvat kestävästä käsityöstä, jossa heidän mukaansa käsityöhön nivoutuu kestävän kehityksen käsite. Kestävä käsityö on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään käsityön toimintana, käsityön tuotteena sekä aineettoman käsityön (Väänänen & Pöllänen, 2021, s. 93).

Luonnontieteellinen ympäristötieto painottuu biologiaan, fysiikkaan, kemiaan ja maantietoon luonnonmaantiedon osalta. Humanistis-yhteiskunnallista tietoa voidaan määritellä ympäristö -käsitteen kautta. Ympäristöön voi ajatella kuuluvaksi vain ekologinen ympäristö tai se voidaan nähdä laajemmin maailmana, jossa ihmiset toimivat. Ihmisten ajattelu, käyttäytyminen ja kokemuksellisuus ovat humanistisen ympäristötiedon ulottuvuutta. Ympäristövastuullinen ajattelu ja toiminta, ympäristöestetiikka ja ympäristölainsäädäntö katsotaan silloin kuuluvaksi humanistis-yhteiskunnalliseen ympäristötietoon. (Cantell, Aarnio-Linnanvuori & Tani, 2020, s. 123-124.)

Ympäristökasvatus käsityön oppiaineen sisällä voisi katsoa painottuvan tekniseen ympäristötietoon sisältäen materiaaliopin lisäksi tuotteen valmistusprosessin ja sen vaikutusten ymmärtämisen ympäristölle. Toisaalta tuotantoprosesseilla, esimerkiksi muodin osalta, on aina myös humanistis-eettinen vaikutus. Muodin, vaatetuksen, kuluttamisen ja kestävän kehityksen teemoihin paneutuu sivustomme Vaatetus -tehtäväkokonaisuus.

Tässä materiaalitajua kehittävässä oppimateriaalissa kaikki ympäristötiedon tieteenalat näkyvät materiaalitajun ulottuvuuksien kautta ja yhdessä käsityön kanssa ne yhdistyvät kestäväksi käsityöksi. Sivustomme pohjautuu eniten konstruktivistiseen oppimisteoriaan ja pragmatismiin, mutta yhtymäkohtia sosiokulttuuriseen ja humanistiseen teoriaan löytyy myös.

Kehollisuuden ulottuvuus tuo materiaalitajuun Janhosen ym. (2020, s. 11) mukaan ajatuksen materiaalien hoivaamisesta ja niistä välittämisestä. Sen sijaan, että materiaalisuus näyttäytyisi tuhlailevana elämäntapana, kertakäyttökulttuurina ja kielteisenä asiana, se voi näyttäytyä myös huolenpitona, joka edistää kestävämpää elämäntapaa ja kuluttamista (Janhonen ym. 2018, s. 11). Huolehtimalla tuotteista, niihin voi syntyä syvempi suhde, joka edelleen motivoi pitämään niistä hyvää huolta. Käyttöiän pidentymisellä on merkittävä vaikutus ympäristölle. Esimerkiksi vaatteen ympäristövaikutukset vähentyvät 44 %, jos sen käyttökerrat kaksinkertaistuvat (European Parliament, 2019). Oikea-aikainen ja oikeanlainen huolto vähentävät myös ympäristökuormitusta. Turhan pesun välttäminen, matalan pesulämpötilan valinta ja pyykkinarun valinta kuivausrummun sijaan ovat pieniä arjen valintoja, joilla pystyy vaikuttamaan ympäristön kuormitukseen. (European Parliament, 2019.)

Värri (2018, s. 122) esittää Wildiin ja Abramiin viitaten (2007), että lapsi tarvitsee tilaa, aikaa ja vapautta koetella omia ruumiillis-aistillisia mahdollisuuksiaan ympäristössä. Tällä on yhteys lapsen esikielelliseen ja vitaaliseen myötätuntoon; miten lapsi kokee ja tulkitsee elämää kunnioittavat arvot maailmassa, riippuu siitä, miten hän kokee ja ymmärtää ne itsessään (Värri, 2018, s. 122). Vastavuoroisuuden ja tunnustuksen kautta voi kehittyä myötätunto eläviä olentoja ja ei-inhimillistä luontoa kohtaan (Värri, 2018, s. 122). Eletty, kehollinen myötätunto kehittää arvotietoisuutta elämän arvosta ja kietoutumisesta luontoon kokonaisuutena, mutta eettisyys vastuukykyisyytenä ei kehity ilman kasvatusta ja kasvattavia kokemuksia (Värri, 2018, s. 122). Mielestämme materiaalitajua voitaisiin pitää tärkeänä arvona ja käytännönläheisenä myötätuntoisena vuorovaikutuksena materiaalien kanssa.

Oppimateriaalin alustavat tavoitteet olivat peruskouluikäisten materiaalitietoisuuden lisääminen ja materiaalitajun kehittäminen yhdessä kestävän kehityksen teemojen kanssa. Materiaalitiedosta on saatavilla kattavasti erilaisia resursseja esimerkiksi Punomon sivuilta (https://punomo.fi/kategoria/kuluttaja-ja-materiaalitieto-2/materiaalitieto/). Kehittämämme opetusmateriaalin tarkoitus on viedä materiaaleihin liittyvä teoria käytännön tasolle ja syventää materiaalitietoa kohti materiaalitajua. Tähän pyritään esittelemällä materiaalien moniaistillisuus ja vuorovaikutus materiaalien kanssa, jotka johtavat lopulta materiaalitajun lisääntymiseen.

Sivustomme tukee opetusta ja toisaalta se toimii myös itseopiskelussa. Vaikka e-materiaalit on luotu lähtökohtaisesti perusopetukseen, sivusto voi toimia materiaalipankkina tai inspiraation lähteenä myös kouluympäristön ulkopuolisille tahoille.

- Käsityöopettajaopiskelijat: Susanna Lamminaho, Petra Lonkainen, Aino Partonen ja Pekka Österberg

Tärkeimpiä lähteitä

Tämä sivusto toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Currently only available in Finnish. Sivun tuottivat käsityönopettajaopiskelijat Susanna Lamminaho, Petra Lonkainen, Aino Partonen ja Pekka Österberg, 
Creative Commons lisenssi Attribution-ShareAlike tuottamallemme sisällölle, videoille ja kuville: 
CC BY-SA 4.0
Ole yhteydessä: kohtikestavaaelamantapaa gmailissa!
. 
Luotu Webnodella Evästeet
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita