Videon litteraatti

JOHDANTO

SUSANNA:
Tällä sivustolla me lähestytään ympäristökasvatusta kolmen ulottuvuuden kautta:
Oppiminen ympäristöstä, oppiminen ympäristössä, ja toiminta ympäristön puolesta.

VIDEO

PEKKA:

Oppimisella ympäristöstä tarkoitetaan ympäristön tilan ymmärtämistä. Tämän ymmärryksen avulla ihminen huolestuu ympäristön tilasta ja motivoituu hankkimaan lisää tietoo. Käsityössä tämä vois tarkoittaa esimerkiksi tuotteista tai materiaaleista sekä niiden ominaisuuksista, käytöstä ja kierrätyksestä oppimista.

Ympäristöstä oppimista tukeva tehtävä voisi olla esimerkiksi tuotteen korjaaminen tai kierrätysmateriaalien käyttö tuotteen valmistuksessa. Ympäristöstä voitaisiin oppia myös esimerkiksi tehtävän avulla, jossa tutustutaan teollisuudessa, rakentamisessa ja tuotteiden valmistuksessa käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksiin.

Mutta, mitä oppimisella ympäristössä sitten tarkoitetaan, Aino?

AINO:

Me eletään ympäristössä. Sekä materiaalit että ihmiset - me eletään ympäristössä - ja sillä lailla me koetaan toisiamme. Materiaalit kokee ihmistä ja miten ihminen kohtelee niitä ja sitten ihmiset kokeilee ja kokee niitä materiaaleja, ja aistii niitä. Niin mä mietin, että tällä lailla, se on niin kuin edellytys sille, että me voidaan kiinnostua ympäristön paremmasta kohtelusta. Siitä kestävästä kehityksestä ja ympäristön puolesta toimimisesta, että me eletään siinä ympäristössä ja ollaan kiinnostuneita siitä. Ja - niistä materiaaleista siinä ympäristössä.

Esimerkiksi jos mä miettisin jotain ihanaa vanhaa tyynyliinaa, joka mulla on ollu, joka on kulunut sillei pehmeeks mun posken alla nukkuessa niin (nauraa), niinni sitte kun se jossain vaiheessa kuluu puhki niin kyllähän mulla siihen liittyy monia hyviä muistoja siihen tyynyliinaan ja musta tuntuu siltä, et se on palvellut ne monet vuodet tosi hyvin. Ja sitten, sit, mun mielestä olis kunnioittavaa sitä kohtaan, että mä sit käyttäisin sitä, kuitenkin vielä osan siitä tyynyliinasta johonkin.

Siitä vois tehdä vaikka vuorin johonkin pussukkaan tai sit sen vois pistää räteiks ja käyttää siivoukseen. Tää on se mikä on mun mielestä ympäristössä oppimista. Musta tuntuu, että se vois johtaa vielä johonkin suurempaankin ympäristön puolesta toimimiseen...

Niin voisitsä kertoa siitä, Susanna?

SUSANNA:

Joo, siis ympäristön puolesta toiminen niin se tarkoittaa nimenomaan sellasii konkreettisii arjen tekoja, joita me kaikki pystytään omassa elämässä tehä. Niin oikeastaan sitä mukaa kun tieto karttuu ja ymmärrys karttuu, niin sitten voi rupee viemään sitä niinku arjen konkretian tasolle. Hyvä esimerkki on vaikka niinku omat vaatteet, että lähtis vähän niitä harkitsee. Harkitsee sitä omaa vaatekulutusta. Niinku esimerkiksi ne farkut, ne valmistetaan puuvillasta ihan niinku Ainon puhuma tyynyliinakin ja jo pelkästään sillä puuvillan viljelyllä on tosi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jo pelkästään se veden määrä, mitä sen puuvillan kasvatus vaatii niin on siis todella, todella iso.

Oman ostoskäyttäytymisen miettiminen, että jos tulee sellainen olo, että nyt tarttis uudet farkut saada niin sitä kannattaa ehkä miettiä kahdesti, että onko tää nyt oikee tarve vai onko tää nyt halu. Ja sit ihan niinku käytössä miettisi niinku farkkujen ja muidenkin vaatteiden osalta, että jos aikoo pestä, niin onko nyt oikeesti pesulle tarvetta. Se on yks semmoinen helppo, matalan kynnyksen konkreettinen teko, mistä voi vaikka alottaa. Et, onks nää likaset vai riittäiskö kenties nyt laitankin vaan tuulettumaan hetkeksi sen sijaan, että heitän pyykkikoneeseen.

AINO: *elehtii*

PEKKA: Mmm

AINO: Totta

SUSANNA: Tiesittekö muuten, että jos pelkästään ihan yhden vaatteen käyttökerrat sais tuplattua niin se vähentää sen kyseisen vaatteen ympäristökuormitusta 44 prosenttii (lähde: European Parliament, 2019).

PEKKA: Vau!

SUSANNA: Siis se on siis oikeesti niiku puolet vähemmän.

PEKKA: Se on aika merkittävä määrä

AINO: Se on tosi tärkee

LOPETUS

Tältä nettisivulta löydät lisää tietoa ympäristökasvatuksen ulottuvuuksista ja materiaalitajusta. Sivujen sisältö on luotu peruskoulun käsityön opetusta ajatellen, mutta se soveltuu käytettäväksi myös muussa opetuksessa.

LÄHTEET

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E., ja Tani, S., (2020) Ympäristökasvatus: Kestävän
tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus. Viitattu 28.3.2022 https://www.ellibslibrary.com/book/9789523700574

European parliament. (2019). Environmental impact of the textile and clothing industry: What consumers need to know. Viitattu 3.2.2022
https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2019/633143/EPRS
_BRI(2019)633143_EN.pdf

Janhonen, K., Mattila, M., Mesiranta, N., Kouhia, A., Autio, M., & Närvänen, E. (2020). Kohti
kestävää kuluttamista : Materiaalitaju kuluttajien ja materiaalien aktiivisen suhteen
hahmottajana. Viitattu 28.3.2022 https://doi.org/10.30663/ay.95358
https://hdl.handle.net/10138/323445